Johdanto eri kryptovaluuttoihin
Oppaat

Kryptovaluuttaopas

Kryptovaluutat voidaan jakaa useampaan kategoriaan riippuen niiden käyttötarkoituksesta.

Kryptosanomat on jakanut ne viiteen kategoriaan:

Hajautettu finanssimaailma

Esimerkiksi Ether (ETH). Nämä ovat DeFi-alustojen natiivivaluuttoja ja niille on lukuisia käyttötarkoituksia louhintapalkkioista siirtokuluihin. Tämän vuoksi niillä on monesti myös suuri kysyntä.

Utility tokenit

Esimerkiksi Basic Attention Token (BAT). Käyttö tapahtuu pääasiassa lohkoketjun tai alustan sisällä. Utility tokenit vaihdetaan hyödykkeisiin tai palveluihin projektien sisällä. Esimerkiksi BAT-tokenien idea on maksaa sisällöntuottajille tokeneilla mainostulojen sijaan.

Arvonsäilyttäjät

Esimerkiksi Bitcoin (BTC). Ostajia motivoi sen kyky säilyttää arvonsa ja ostovoimansa pitkällä aikavälillä.

Meemikolikot

Esimerkiksi Dogecoin tai Shiba Inu. Meemikolikoilla ei ole julkaisun yhteydessä virallista käyttötarkoitusta. Ne perustuvat usein pelkkään influencereiden pumppaukseen ja spekulointiin. Suuret ja nopeat kurssiheilahdukset sekä ns. ”Pump and dump” ovat arkipäivää meemikolikoiden maailmassa. Moni näistä on mennyt myös nollaan.

Stablecoinit

Esimerkiksi Tether (USDT). Nämä ovat fiat-valuuttaan, muihin kryptoihin tai esimerkiksi kultaan sidottuja valuuttoja, joita käytetään mm. kaupankäyntiin pörsseissä. Stablecoinien hinta ei juurikaan muutu, joten suurimman osan ajasta 1 USDT = 1 USD.

Kryptovaluuttojen synty

Kryptovaluutat ovat puhtaasti digitaalisia vaihdonvälineitä, joista ensimmäinen ja tunnetuin on Bitcoin. Sen tarina alkoi 2008 finanssikriisin seurauksena, kun keskuspankkien kyseenalaiseen toimintaan kyllästynyt pseudonymi Satoshi Nakamoto julkaisi white paperin. Tämä julkaisu kertoo yksityiskohtaisesti, kuinka kryptografiaan pohjautuva vertaisverkko toimii käytännössä. Suurimpana teesinä on, että rahajärjestelmän verkko on hajautettu, eikä pankin kaltaisia, keskitettyjä osapuolia tarvita. Jokainen on täten itse vastuussa omasta rahastaan, jota ulkopuolinen, keskitetty taho ei pääse kontrolloimaan.

Alkuperäisen kryptovaluutan, Bitcoinin tarina on samanaikaisesti anarkistinen ja romanttinen. Perustajalla, nimimerkki Satoshi Nakamotolla oli epäilemättä pitkän linjan kokemus taloustieteistä sekä kryptografiasta. Hän onnistui luomaan liki täydellisen rahajärjestelmän, johon koko kryptovallankumous ja -ekosysteemi pohjautuvat. Nykyisin käytössä oleva fiat-rahajärjestelmä on useasta kohtaa puuttellinen. Rahan printtaamisella ei ole virallista kattoa, mikä pitää inflaation ja hyperinflaation kasvavina uhkakuvina. Keskuspankkien ja poliitikkojen liian suureksi paisunut valta on myös kasvattanut tuloeroja.

Rahan tulisi olla neutraalia, mutta nykyinen fiat-järjestelmä on kallistettu palvelemaan niitä, jotka ovat hierarkiassa lähimpänä keskuspankkeja. Ranskalainen pankkiiri ja filosofi Richard Cantillon kirjoitti aiheesta jo 1700-luvulla. Hänen havaintojensa pohjalta kuninkaallisia lähimpänä olleet hyötyivät eniten uudesta markkinoille tulleesta varallisuudesta, joka saattoi olla esim. hiljattain löydetty kultakaivos. Cantillonin mukaan varallisuus matkustaa rikkaimmilta köyhimmille. Matkalla kuormasta vain syödään suurin osa, mikä ainoastaan kasvattaa varallisuuseroja. Nykyisessä mallissa keskuspankit painavat rahaa, jota esimerkiksi sijoituspankit tai korporaatiot voivat lainata halvalla. Näin ollen keskuspankkien tuki- tai elvytyspaketeista iso osa näkyy suoraan osakemarkkinoissa sitä mukaa, kun tuoretta rahaa lasketaan liikkeelle.

The Platform -elokuvassa tämä on kuvattu hyvin visusaalisesti. Mitä lähempänä kukkurallista ruokapyötää olet, sen enemmän saat syödä. Cantillion efektin seurauksena pieni prosentti ihmisistä elää yltäkylläisyydessä ja köyhien osuus ainoastaan lisääntyy. Inflaation seuraukset iskevät aina koviten väestön köyhimpiin.

Bitcoin sekä kryptovaluutat ovat monien silmissä ainoa tie vapauteen lahoavasta finanssijärjestelmästämme.

Miten kryptovaluutat toimivat?

Kryptovaluutoilla on tyypillisesti ennaltamäärätty maksimimäärä tai katto, jota enempää kyseistä valuuttaa ei valmisteta eli louhita. Näin ollen niiden rahapolitiikka perustuu konsensukseen eli yhteisymmärrykseen, eivätkä keskitetyt tahot pääse manipuloimaan tai muovaamaan sitä. Esimerkiksi Bitcoinin verkko on hajautettu ja ohjelmistokoodi kaikille avoin.

Kryptovaluuttojen kauppaa käydään täysin vapailla markkinoilla, mikä on nähtävissä mm. useiden valuuttojen suurissa arvonheilahduksissa. Kryptomarkkinat ovat auki 24 tuntia vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä. Kuka tahansa voi siis ostaa tai myydä kryptovaluuttoja milloin tahansa. Itse kryptovaluuttojen arvo pohjautuu kysynnän ja tarjonnan (supply and demand) lakiin. Monille osakemarkkinoilta tuleville sijoittajille tämä voi olla vaikea hyväksyä, sillä kryptosijoitukset eivät maksa esimerkiksi osinkoja tai niiden menestystä on hankala mitata perinteisillä voimaluvuilla. Kunkin kryptovaluutan hinta on siis puhtaasti se, mitä vapaat markkinat ovat valmiita niistä maksamaan. Kryptovaluutat ovat lohkoketjuihin sidottua valuuttaa.

Kryptovaluutat ja kryptografia

Turvallisuus ja nimettömyys ovat ydinarvoja kryptovaluuttojen maailmassa. Kryptografiaa hyödynnetään mm. kryptovaluuttojen louhinnassa, siirtojen vahvistuksessa sekä kryptolompakoiden salaamisessa. Koko lohkoketjun perusideana on hajautettu kirjanpitoteknologia. Lohkoketjussa oleva data ei ole siis yhdessä, keskitetyssä tietokannassa. Sen sijaan kukin lohkoketjun verkossa toimiva node, validaattori tai muu vastaava on vastuussa verkon turvallisuudesta lohkoketjussa olevaa informaatiota vahvistamalla. Heidän tehtävänä on lähettää ja vastaanottaa tietoa lohkoketjun hajautetussa verkossa. Jokaisen uuden lohkon sisältö vahvistetaan todeksi ennen kuin ne lisätään lohkoketjuun. Esimerkiksi Bitcoinin verkossa se voi tarkoittaa: Henkilö A lähetti 0.1 BTC henkilölle B, joka vastaanotti siirron onnistuneesti. Kaikki verkossa toimivat nodet vahvistavat tämän todeksi, jonka jälkeen tapahtuma jää osaksi lohkoketjua, eikä sitä voida enää jälkikäteen muuttaa. Pankin tai muun auktoriteetin sijaan kirjanpito tapahtuu siis yhteisymmärrykseen (konsensukseen) sekä ennaltamäärättyihin matemaattisiin sääntöihin pohjautuen. Yhden, kahden tai kymmenen noden hakkerointi ei muuttaisi mitään, sillä lohkoketjussa oleva data on julkisesti, mutta anonyymisti saatavilla kaikille. Verkkoa pyörittäviä nodeja on lohkoketjusta riippuen tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia.

Lohkoketju on siis perusidealtaan hajautettua kirjanpitoa historiasta. Pankeilla ja rahoituslaitoksilla tiedot rekisteröidään heidän keskitettyyn tietokantaansa. Tämä tarkoittaa, että käyttäjä (asiakas) luottaa kyseiseen tahoon, vaikka pankki voi viime kädessä myös päättää, mitä asiakkaiden rahoille käy. Historiassa on lukuisia esimerkkejä epäonnistuneista valtioista, joissa pankit perivät kohtuuttomia käsittelymaksuja asiakkailta puhtaasti varojen nostamiseen. Hyperinflaatio eli räjähdysmäinen hintojen nousu on toinen, salakavalampi keino viedä kansalaisten säästöt. Suomalaiselle kuluttajalle nämä esimerkit voivat kuitenkin tuntua kaukaiselta, jopa absurdilta. Esimerkkejä löytyy valitettavasti 2000-luvulta useita, joista tunnetuimmat lienevät Zimbabwen ja Venezuelan tapaukset. 100 triljoonan Zimbabwen dollarin setelit olivat virallisessa kierrossa valtiossa. Tuoreimpina esimerkkeinä ovat Turkin ja Argentiinan kriisit. Turkissa pankkien käteisautomaatteihin lisättiin nolla perään liiran menettäessä 30% ostovoimastaan pelkästään vuonna 2021. Vuodesta 2012 alkaen liiran ostovoima on heikentynyt 80%.

Kryptovaluuttojen louhinta

Esimerkiksi Bitcoinin louhijat pyrkivät ratkaisemaan supertietokoneillaan äärimmäisen monimutkaisia matemaattisia yhtälölöitä. Kunkin yhtälön ratkaisuun menee keskimäärin 10 minuuttia, jonka jälkeen uusi lohko lisätään lohkoketjuun. Kuhunkin lohkoketjun lohkoon taltioidaan tiedot jonossa olleista siirroista. Bitcoinin kohdalla ratkaisija saa myös uudesta lohkosta myönnettävän palkkion. Tätä kutsutaan Proof of Work -konsensusalgoritmiksi. Suomessa termi tunnetaan työntunnisteena tai työntodisteena. Tätä pidetään kaikista turvallisimpana lohkoketjun kannalta, sillä algoritmia on käytännössä mahdoton huijata.

Louhintamekanismeja on myös toisenlaisia. Esimerkiksi Proof of Stake -algoritmissa louhintaan osallistuvat validaattorit vahvistavat maksuja sekä louhivat uusia kolikoita. Mitä enemmän kyseistä kolikkoa lukitset pottiin (staking pool), sitä enemmän saat louhintatehoa. Näin ollen myös sitä suuremmalla todennäköisyydellä löydät seuraavan lohkon.

Louhintamekanismit riippuvat kunkin lohkoketjun konsensusalgoritmeista, joita on lukuisia. Proof of Work sekä Proof of Stake ovat kuitenkin näistä ehdottomasti tunnetuimmat.

Louhimistyylejä on tyypillisesti kolmenlaista:
CPU = louhiminen prosesseilla. Hitain louhintatyyppi
GPU = louhiminen näytönohjaimilla. Keskinopea louhintatyyppi.
ASIC = louhiminen tapahtuu erikoisrakenteisilla laitteella. Nopein louhintatyyppi.

Luitko jo nämä?

Mikä on paras kryptopörssi?

Justus R

Mikä on paras kryptolompakko? (2022)

Teemu P

Kryptosanasto

Justus R