Mikä on Bitcoin?
BitcoinOppaat

Mikä on Bitcoin?

Bitcoin (BTC) on vuonna 2009 julkaistu hajautettu, 100% digitaalinen vertaisverkko, lohkoketjuteknologiaa hyödyntävä maksujärjestelmä sekä kryptovaluutta. Se mahdollistaa varojen siirtämisen osapuolelta toiselle ilman kolmansia osapuolia tai välikäsiä.

Eli kyseessä on vaihdon väline, arvonsäilyttäjä sekä laskentayksikkö. Kaksi tai useampaa osapuolta voivat käydä kauppaa Bitcoineillaan (vaihdon väline). Sen arvo on noussut euroissa, dollareissa tai muussa fiat-valuutassa mitattuna sen julkaisusta alkaen (arvonsäilyttäjä). Lisäksi Bitcoineissa voidaan mitata mitä tahansa tuotetta tai palvelua, sekä se on vakiinnuttamassa paikkaansa kryptovaluuttojen perusvaluuttana, johon muiden kryptojen hintoja verrataan (laskentayksikkö).

Bitcoin lyhyesti

  • Ensimmäinen lohkoketjuteknologiaa hyödyntävä kryptovaluutta. Sai alkunsa vuonna 2009.
  • Bitcoin on hajautettu vertaisverkko ja kirjanpito, joka käyttää avointa lähdekoodia. Kuka tahansa voi siis kopioida koodin omiin tarpeisiinsa.
  • Kaikki historialliset siirrot ovat tallennettuna hajautettuun kirjanpitoon, jota nodet vahvistavat todeksi.
  • Maailman nopein omaisuusluokka nollasta biljoonaan dollariin.
  • Konsensusalgoritmina on työntunniste (Proof of Work).
  • Bitcoinin white paper löytyy nykyisin myös vapaasti suomennettuna.

Kuka on Bitcoinin keksijä?

Bitcoinin perustaja(t) on pseudonymi Satoshi Nakamoto, jonka oikea henkilöllisyys ei vielä tähänkään päivään mennessä ole selvillä. Bitcoinin julkisesta kirjanpidosta on nähtävissä myös, että Satoshi ei ole koskaan liikuttanut noin 1 000 000 alkuaikoina louhimaansa Bitcoinia.

Bitcoin on finanssimaailman musta hevonen

Nykyisin käytössä olevassa fiat-rahajärjestelmässä keskuspankit säätelevät liikkeellä olevan rahan määrää. Pieni joukko ihmisiä on näin ollen vastuussa miljardien ihmisten lompakossa ja tileillä olevien eurojen, dollareiden tai minkä tahansa muiden valuutojen ostovoimasta.

Keskitetty, näin suuri valta altistaa helposti korruptiolle sekä muun kuin yhteisen hyvän ajamiselle. Inflaatio on selkeä fiat-järjestelmän ongelma, sillä joka vuosi raha menettää arvoaan kun uutta rahaa lasketaan markkinoille.

FIAT rahoja

Bitcoinin luojan, Satoshi Nakamoton visio on päinvastainen. Sen sijaan, että rahaa voisi luoda loputtomasti, Bitcoineja tullaan laskemaan liikkelle (louhimaan) vain 21 000 000. Mainitun niukkuuden seurauksena Bitcoinin ostovoima on deflatorinen.

Tämä voidaan todentaa tarkastelemalla Bitcoinin hintaa euroissa tai dollareissa. Arvo on yli kaksinkertaistunut vuosittain, mikäli tarkastelemme hintaa sen julkaisusta alkaen. Käyttötarkoitukseltaan Bitcoin on vakiinnuttamassa paikkaansa digitaalisena kultana. Toisin sanoen siihen uskovat sijoittajat haluavat säilyttää rahalleen ostovoiman ja uskovat sen olevan inflaationvastainen.

Bitcoinia verrataan usein kultaan

Bitcoin aloitti lohkoketjuvallankumouksen

Bitcoinin lohkoketju on hajautettu kirjanpito siihen rekisteröidyistä siirtotapahtumista. Hajautettu tarkoittaa sitä, että keskitetyn järjestelmän sijaan tiedot ovat julkisesti, mutta anonyymisti nähtävissä avoimesta kirjanpidosta (ledger).

Kaikki kirjanpitoon rekisteröidyt tapahtumat jäävät sinne voimaan totuutena. Näin ollen lohkoketju on kaikessa yksinkertaisuudessaan lista tapahtumista Bitcoinin luomisesta alkaen. Totuutta vahvistavat verkon ylläpitoon osallistuvat nodet sekä louhijat.

Lohkoketju

Tarkalleen ottaen nodet vahvistavat lohkoketjun historian kokonaisuudessaan muille verkon nodeille ja louhijoille. He myös validoivat uusia lohkoketjun lohkoihin lisättäviä maksuja. Maksu katsotaan todeksi usein jo ensimmäisen validoinnin jälkeen. Osa verkkoa käyttävistä tahoista vaatii kuitenkin jopa kuusi validointia. Henkilön A lähettäessä 1 BTC Henkilölle B, tästä jäisi lohkoketjuun jälki, jota kuuden validoinnin jälkeen olisi lähes mahdoton muuttaa. Maksutapahtuma lisättäisiin seuraavaan lohkoon, joita louhitaan keskimäärin 10 minuutin välein.

Vaikeusastetta ylläpitävä algoritmi varmistaa, että louhijoiden määrän kasvaessa myös lohkon löytämisen vaikeusaste (difficulty adjustment) kasvaa. Louhijamäärän vähentyessä, algoritmi käyttäytyy päin vastoin ja seuraavan lohkon löytäminen puolestaan helpottuu. Jokaisesta uudesta lohkosta myönnetään löytäjälle palkkio, jonka koko on myös täysin ennaltamäärätty ja kiveenhakattu Bitcoinin protokollaan.

Alussa se oli 50 BTC per lohko, mutta se puolittuu noin 4 vuoden välein. Lohkopalkkion puolituksia (halving) on tapahtunut tähän asti vuosina 2012, 2016 ja 2020, jolloin lohkopalkkio tippui 6,25 BTC:iin. Jokaista puolitusta on seurannut vahva nousujohteinen markkina, mikä on aiheuttanut myös kultareunuksisia uutisotsikoita.

Bitcoinin louhintapalkkioiden puolitukset

Nousumarkkina on kerta toisensa jälkeen päätynyt myös vahvaan hinnan romahdukseen. Bitcoinin elinikää tarkastellessa puhutaankin usein puolitussykleistä, jotka kestävät noin neljä vuotta kerrallaan.

Bitcoinin arvo

Kysynnän ja tarjonnan laki määrää Bitcoinin markkinahinnan kaikkina aikoina. Kryptovaluuttojen markkinat ovat auki vuoden jokaisena päivänä, 24 tuntia vuorokaudessa. Hinnat liikkuvat siis myös viikonloppuisin ja myöhään iltaisin, toisin kuin esimerkiksi osakemarkkinoilla. Bitcoinin hinnan määräävät vapaat markkinat, joita keskuspankki tai muu valvova taho ei pääse suoraan manipuloimaan. Yksi Bitcoin maksaa juuri sen verran, mitä vapaat markkinat ovat niistä valmiita maksamaan.

Osalle Bitcoiniin sijoittaminen voi olla anarkiaa ja eräänlainen uskonto ja keino pois korruptoituneesta fiat-järjestelmästä. Osa näkee Bitcoinin teknologian niin vahvana, että uskovat sen arvon moninkertaistuvan sitä mukaa, kun sen käyttöaste lisääntyy.

Toiset uskovat Bitcoinin olevan digitaalista kultaa ja näin ollen parkkeeraavat rahansa Bitcoiniin säästömielessä. Suuret arvonheilahdukset ovat hinta, jonka pitkäaikaisesta tuotosta on joutunut ja varmasti joutuu myös jatkossa maksamaan. Monen mielestä hintakehitys muistuttaa Big tech -osakkeiden alkutaivalta.

Selvää on, että Bitcoin-sijoittajien motiivit ovat laaja-alaisia. Yksi näistä seikoista on Bitcoinin niukkeneva tarjonta. Se nimittäin kutistuu jatkuvasti ja Bitcoineja voidaan mainata vain 21 miljoonan verran. Mikäli määrää haluttaisiin kasvattaa, vaatisi se suuremman muutoksen koko protokollaan ja konsensukseen.

Cointelegraph on kirjoittanut hyvin informatiivisen, tosin englanninkielisen artikkelin aiheeseen liittyen. Lyhykäisyydessään voimme kuitenkin todeta, että maksimimäärän kasvattaminen olisi äärimmäisen haastava toimenpide, vaatisi valtavan määrän resursseja, eikä se palvelisi kenenkään verkon käyttäjän tai sijoittajan etua.

Jos olet aikeissa ostaa bitcoineja, luethan oppaamme parhaista kryptolompakoista.

Luitko jo nämä?

Mikä on paras kryptopörssi?

Justus R

Mikä on paras kryptolompakko? (2022)

Teemu P

Kryptovaluuttaopas

Justus R